Juoni
Novelli jakautuu osiin alku, käännekohta ja loppu. Alussa kerrotaan naisen alkuperästä, tapahtumapaikasta ja hänen elintasostaan, siitä kuinka paljon hän haluaisi olla rikkaampi ja menestyneempi. Käännekohdassa hän menee juhliin lainaten ystävättärensä korua, jonka sitten hävittää matkalla kotiinsa. Lopussa nainen kerää rahaa ja maksaa velkoja uudesta korusta, jonka osti ystävälleen.
Käännekohta mielestäni on se ilta juhlissa ja korun katoaminen, sillä se kääntää tarinan kulun tiettyyn suuntaan.
Satua muistuttavia ominaisuuksia on esimerkiksi se, että nainen pääsee juhliin satuaan kutsun ja asun. Juhlaillasta yleensäkin tulee mieleen lapsuuteni prinsessasadut. Ero sadusta onkin siinä, että koru katoaa ja alkaa velkojen maksu.
Tapahtuma-aika ja paikka
Novelli sijoittuu menneisyyteen, noin 1800-luvulle Ranskaan. Yhteiskunta on hyvin vanhanaikainen, varakkuutta ja hienoutta arvostetaan paljon. Naisen asema määräytyy suvun ja ulkonäön sekä aviomiehen perusteella. Miehen asema on vahva perheenelättäjä.
Mathilde
Hän syntyi tavalliseen virkamiesperheeseen, ja nai opetusministeriössä palvelevan pikkuvirkamiehen. Hän kadehti kauniita ja rikkaita naisia, koska oli itse niin yksinkertainen ja vähempivarainen.
Mathilden tavoitteena oli päästä hienoille päivällisille, käyttää hienoja koruja ja pukuja, olla ihailtu. Esteenä tälle on tietenkin hänen varallisuutensa sekä kutsujen saaminen on todella vaikeaa.
Novellin alussa hän haaveilee paremmasta, mutta lopussa hän on vain tyytyväinen. Muutoksen aiheutti veloissa eläminen, vielä huonompaan elintasoon päätyminen. Maksettuaan velkansa hän oli todella tyytyväinen omaan tilanteeseensa.
Koru
Koru oli uhkea briljanttikaulanauha, jonka omisti Mathilden ystävätär rouva Forestier. Mathildelle koru merkitsi paljon, lähtöä juhliin ja ihailua muilta ihmisiltä - se antoi hänelle paljon itsevarmuutta. Rouva Forestierille se oli vain koru, ei mitään sen kummempaa.
Korua voi ajatella varmaankin varakkuuden tai elintason symboliksi, en nyt itse ainakaan käsitä muuta symbolia.
Kertoja
Kertoja on kaikkitietävä, ja sen huomaa kuinka hän tietää kaikkien henkilöiden ajatukset ja haaveet tarkalleen. Mielestäni kertoja on Mathilden puolella.
Herra Loiseliin kertoja suhtautuu hieman välinpitämättömästi, sivuhahmona. Sain tekstistä mielikuvan että herra Loisel tekisi mitä tahansa vaimonsa vuoksi.
Uskon että kertoja kertoi tarinan, jotta opetuksena välittyisi tyytyväisyys omaan nykytilanteeseen. Ajatelma että asiat voisi olla huonomminkin. Voin kuvitella kertojan iloiseksi keskiluokkaiseksi henkilöksi historiasta.
Novelli ja nykylukija
Novellin lukukokemus oli mielenkiintoinen, en kyllä pystynyt täydessä ja meluisassa luokkahuoneessa kunnolla keskittymään. Kateus ja paremman tavoittelu saa tuntemaan novellin läheiseksi, mutta se, että novelli sijoittuu niin kauas historiaan saa sen tuntumaan etäiseksi.
Mielestäni nykyaikanakin novellista voi oppia sen, että asiat voisivat olla huonomminkin. Että kannattaa olla tyytyväinen siihen, mitä on nyt. Ja että kannattaa olla rehellinen jos hävittää jotain lainaamaansa sillä voi säästyä vähemmällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti